torstai 31. joulukuuta 2015

Ruusua, prkl!

Kirjoittanut Pocahontas.

Sain sopivasti joululahjoja. Niistä noin 90% sisälsi ruusua - ja niistä saman verran oli tyttäriltä.


Plikat ovat ymmärtäneet viestini rakkaudesta ruusuntuoksuun, sisäistäneet sen ja pukeneet ymmärryksensä teoiksi - tässä tapauksessa käärineet lahjapaperiin. Sain Mulanilta kaksi Frantsilan ruusuntuoksuista voidetta ja  Laveran ruusuntuoksuisen suihkugeelin, käsivoiteen ja dödön. Tytär sanoi ajatelleensa, että kun sitä ruusua nyt niin kovasti ollaan vailla, niin annetaan ruusua. Kunnolla.

Frantsila on yksi suosikeistani, koska siinä on kaikki minulle kohdallaan: luomua, yrttejä, fytoterapiaa, kukkaterapiaa, aromaterapiaa jajajaja... No, lue lisää, jos kiinnostaa.

Voiteissa pidän myös vahvasta ruusuntuoksusta (se tuo tosiaankin mieleeni keskikesän ja juhannusruusun), joka voi joillekin (esimerkiksi Bellelle) olla turhankin vahvaa. Tärkeintä on tietysti se, että minun ihollani voiteet toimivat: eivät rääkkää herkkää hipiääni ja ovat kyllin täyteläisiä ja kuitenkin hyvin imeytyviä.

Olen käynytkin Frantsilassa. Pari kesää sitten olin parin ystäväni kanssa siellä maalauskurssilla - Frantsilassa on paljon mielenkiintoista kurssitoimintaa - ja ihastuin paikkaan ikihyviksi. Voisin kuvitella meneväni sinne vain lomailemaan, mikä on siellä mahdollista, ja nauttimaan mahtavan hyvistä kasvisruuista. Lihanhimo ei käynyt mielessäkään tuon reissun aikana! 



Pihasauna oli oma luku sinänsä. siellä saimme paitsi mainiot löylyt, myös tilaisuuden käyttää jalkakylpy-yrttejä, voiteita, dödöjä, suihkeita jne. Innostuin vähän liikaakin, ehkä. Voitelin itseni "jollakin ihanalla voiteella" päästä varpaisiin saunottelun jälkeen, sitä kun tuli hulautettua kämmenelle "hiukan" reippain ottein. Kun sain lasit nenälleni lukeakseni tuotteen nimen, totesin voidelleeni itseni silmänympärysvoiteella.

Laveran ruusudödö onkin jo ennestään tuttu suosikkini, ja Mulan oli täydentänyt lahjapakettiaan sarjan muilla ruusuisilla ylläreillä. Belleltä tuli myös ruusuntuoksuinen dödö (mikä pistää vähän miettimään), Lovefreshin Moroccan Rose Absolute sekä  Honoré des présin VAMP à NY - tuoksu, jolla ei ole mitään tekemistä ruusujen kanssa. Paitsi että pidän senkin tuoksusta - rommin ja vaniljan huumaavasta yhdistelmästä. Sannin Karkkipäivä-blogissa tuoksua on kuvailtu niin taidokkasti, etten näe syytä vaivautua itse enempiin kuvauksiin. Sannin postaus löytyy täältä.






















Lisäksi pukkeli lahjoi minua Dermosilin minituotteilla -jotka ovat luonnonkosmetiikkaa nekin - lämpimään takkiin puetulla viinipullolla (joka tuli etuajassa ja "hoidettiin" myös etuajassa), mummin neulomilla sukilla ja perinteisellä suklaarasialla sekä kirjalla, jonka kimppuun sormeni syyhyävät.

Norjalaishemmot - jotka lienevät kaikkien neulojien tuntemia - ovat tehneet kirjan omien kirjojen tekemisestä. Kiehtovaa! Ehkä teen oman ruusukirjan höystettynä jasmiinilla, ylang ylangilla ja sitruksilla - kuka tietää?


Joulu ei olisi joulu ilman joulun taikaa. Ennen joulua olin nimittäin kiusauksessa ostaa tuon Laveran ruusudödön, mutta päätin lykätä hankintaa, koska "eihän sitä koskaan tiedä". Tontut olivat siis tarkkana, kuten tuon Vampinkin suhteen. Aatonaattona sanoin Mulanille, (mutten Bellelle), hajuvedestä, että "ton mä haluun joskus", kun selailimme nettiä ja katselimme "kaikkea kivaa". Ostin myös itse Mulanille Laveran appelsiinin tuoksuisen suihkugeelin tietämättä, että hän oli hankkinut itselleen saman sarjan appelsiinidödön. Myös Dermoslin tuotteita olin katsellut "sillä silmällä" erityisesti niiden edullisuuden vuoksi. Epäröin kuitenkin, koska säilöntäaineena on Benzoe Sodium, jonka kanssa emme ole lainkaan sinut. Näyttää kuitenkin siltä, ettei sitä näissä tuotteissa ole niin paljon, että siihen reagoisin.

Lisää joulun taikaa: lahjoitin Mulanille sattumalta samaa piparminttuista jalkavoidetta, jota Belle lahjoitti mummille eli minun äidilleni. Ihmeellinen on elämä. 

 Ihmeellisen onnekasta ja hyvää uutta vuotta kaikille lukijoillemme!

maanantai 21. joulukuuta 2015

Pieni mutta merkittävä seikka

Kirjoittanut Belle

Mitä yhteistä on Kjaer Weisin ripsivärillä ja Hurraw'n huulirasvalla? Siis niiden ilmiselvyyksien lisäksi, että molemmat ovat kosmetiikkaa ja kumpikin (luonnollisesti tässä blogissa) luonnon- sellaisia.


Ihastuessani Hurraw'n huulirasvoihin, innostuin erityisesti ominaisuudesta, jota lukemissani blogipostauksissa ei yleensä mainittu. Pari päivää sitten äiti kehui tuota samaa ominiasuutta myös Kjaer Weisin ripsivärissä keskustellessamme hänenkin nyt hankkimastaan tuotteesta. (Meillä on nyt KW:n ripsari kaikilla kolmella. Ehkä joku päivä päästään tekemään kattava vertailu- ja arviointipostaus.)

Minä olen vuosien saatossa onnistunut kehittämään itselleni unihuulirasvariippuvuuden. Yleensä päivät kuluvat sen kummemmitta rasvailuitta, jollei satu olemaan flunssaa tai muuta poikkeustilaa julistettuna. Öisin minun on kuitenkin saatava voidellut huulet - tai en saa unta!

Unihuulirasva-addiktio ei ehkä kuulosta pahalta, eikä se tietysti kokopäiväriippuvuuteen verrattuna olekaan, mutta mikään ei ole veemäisempää, kuin kaivaa yön pimeydessä kipeästi tarvitsemaansa huulirasvaa yöpöydältä ja onnistua kaatamaan tuubi niin että se lähtee vierimään lattialle ja kulkeutuu lopulta sängyn alle sinne kaikkein perimmäisimpään nurkkaan. Tämän takia on toki oltava varahuulirasvoja, mutta ei ole kerta eikä kaksi kun vararasva on lentänyt edeltäjänsä perässä. Huulirasvat ovat todella herkkiä kaatumaan ja kierimään.

Tässäpä sitten astuukin kuvaan Hurraw'n ylivoimainen etu muihin huulirasvoihin nähden. Se ei ole pyöreä. Sen hylsy on ihana, ystävällinen ja käyttäjäänsä rakastava ovaali. Se ei kaadu, koska sen voi antaa olla pöydällä lappeellaan jo alun alkaenkin. Se ei tipu eikä vieri. Se pysyy uskollisesti käden ulottuvilla, valmiina palvelukseen. 

(Tietysti Hurraw'ssa on myös ihan loistava tuoksuvalikoima. Mutta paraskaan tuoksu ei jaksa oikein ilahduttaa enää siinä vaiheessa kun sen perässä on nuohottu lattioita yön pimeinä tunteina.)

Kjaer Weisin ripsiväri on pakattu samalla lailla nerokkaaseen hylsyyn. Ripsivärin kanssa en tosin itse ole yleensä onnistunut olemaan niin mämmikoura, että sen kaatuilu ja tipahtelu olisi päässyt ihan urakalla ärsyttämään. Mutta äiti arvosti ominaisuutta tämänkin tuotteen kohdalla. Ja ei se pahaa tee minustakaan.

Kosmetiikkavalmistajat: luopukaa sen pyörenä muodon ihannoinnista! Tämä on pieni mutta erittäin merkittävä asia.

torstai 17. joulukuuta 2015

Podcast: Kaisa Jaakkolan oppeja unesta ja Tata Harperin voidemainen puna

Nyt saatiin kolmas podcastimme ulos! Jaoimme sen taas kahteen eri osaan, joista ensimmäisessä keskustelemme hyvinvointiaiheesta ja toisessa kosmetiikasta. Eli valitkaa kuunneltava pätkä mielenkiinnon mukaan.


Hyvinvointiosiossa jutustelimme tällä kertaa nukkumisesta ja jaoimme Kaisa Jaakkolalta nappaamiamme vinkkejä. Mulan oli muutama viikko sitten Jolien tähtivierasillassa kuuntelemassa Jaakkolan luentoa ja Belle puolestaan on osallistunut Väsyneestä virkeäksi -verkkokurssille. Uni on kyllä kieltämättä asia, johon kannattaisi panostaa, ja johon yritetäänkin panostaa... mutta jotenkin sitä vaan vähän väliä lipsuu. Mutta kuunnelkaahan mitä apukeinoja olemme saaneet unen tulon vauhdittamiseen. Tässä linkki yhteen niistä, Mulanin mainitsemaan f.lux-ohjelmaan.


Kosmetiikkaosiossa Belle esittelee uuden hankintansa, Tata Harperin Very Charming-sävyisen huuli- ja poskipunan, ja jakaa ensifiilikset siitä. Kattavampaa arviopostausta on tulossa kunhan tuotetta on tullut vähän pidempään testattua. Mutta lupaavalta vaikuttaa!




Tata Harperin lisäksi podcastissa mainittiin myös poskipunista vanhoja lemppareita, kuten Zuiin Mango, jolla ei voi epäonnistua, ja Kjaer Weisin Embrace, jolla saa hyvin luonnollisen sävyn poskiin.

maanantai 14. joulukuuta 2015

Hauskaa - Dr. Hauschkaa!

Kirjoittanut Pocahontas


Sainpa kokeiluuni vanhaa tuttua eli Dr.Hauschkan Ruusuvoidetta, ja olen ikionnellinen. Nostalgiset tunteet nousevat pintaan tämän voiteen myötä: tutustuin siihen ja Dr. Hauschkaan joskus 2000-luvun alkuvuosina, kun ihoni ei ollut enää pahimmillaan, mutta hyvinhyvin ongelmallinen silti.

Tuohon aikaan ihoni reagoi lehahtelemalla punaiseksi ja kutiavaksi milloin mistäkin joutavanpäiväisestä syystä. Lehahdusta seurasi ihon kuivuminen ja hilseily - ja kutinan yltyminen. Ei kivaa.

Kävin tuolloin kosmetologilla, joka käytti hoidoissaan Dr. Hauschan tuotteita, ja Ruusuvoiteesta tuli heti suosikkini, jota olen ostanut myöhemminkin silloin tällöin. Voiteen pointti oli minulle siinä, että se on hyvin täyteläinen - jopa rasvainen, sisältäähän se mm.avokadoa. Kuiva ja ärtynyt ihoni imaisi tuohon aikaan itseensä kaiken kuin musta aukko ja kutisi imaisemastaan entistä enemmän. Ruusuvoide oli ihana poikkeus, kuin taivaan lahja. Ja se ruusun tuoksu!


Päivävoiteeksi voide on iholleni tätä nykyä liian rasvainen (ainakin se pitää levittää paljon ennen meikkivoidetta), ja Hauschkan ihonhoitofilosofiaan yövoiteet eivät kuulu - sen mukaan ihon täytyy saada poistaa yön aikana vapaasti kuona-aineita. Mutta koska olen kapinallinen, en piittaa, vaan käytän voidetta yövoiteena tai leivitän sitä iholleni aiemmin iltapäivällä, ellen ole menossa minnekään. Yleensä en ole.

Ruusuvoide voisi mielestäni toimia kasvonaamionakin. Vai onko sille joitain esteitä? Jos on, niin saanpahan taas lisää, mitä vastaan kapinoida. Joka tapauksessa Ruusuvoide on kuiva- ja herkkäihoiselle ainakin kokeilemisen arvoinen tuttavuus.


perjantai 11. joulukuuta 2015

Kukkaishuulet

Kirjoittanut Mulan.


Ostin syksyllä I love me -messuilta elämäni ensimmäisen huulipunan! Merkkiä ei ollut tälle valinnalle kovin vaikea valita, sillä Zuii on jotain sellaista, mitä haluan laittaa huulilleni. Vai miltä teistä kuulostaa 100 prosenttisesti luonnollinen, aito luomutuote, jonka valmistusaineista noin 95 % on luomua.* Huulipunaa kuitenkin kulkeutuu auttamatta suuhun, enkä halua sinne synteettisiä ainesosia kovinkaan paljon.

Huulet ala natural

Siskoni Belle onkin kertonut huulipunakammostaan ja kuulun itse vähän samaan kastiin. Huulipunan käyttö on minulle uusi asia. Pelkään sotkevani punalla ja mikä ehkä pahinta: näyttäväni naurettavalta.

Yksi kerros Zuiin Sheer Stickiä sävyssä Daisy.

Siksi Zuiin Sheer Stick on minun kaltaiselle huulipunankäyttöaloittelijalle erinomainen. Sen koostumus on kevyt, jolloin huulipunaa voi laittaa ohuen kerroksen, joka tuo silti väriä huuliin, muttei hypi silmille. Yllä olevien kuvien erot näyttävät melko pieneltä, mutta livenä sanoisin punan olevan väriltään intensiivisempi. Vaikka kerros on ohut, pinkki sävy Daisy tulee hyvin esiin.

Kerrostettu Daisy.

Kuitenkin Sheer Stick sopii myös voimakkaamman meikin kanssa, sillä sitä on todella helppo kerrostaa. Pigmenttiä saa paljon ja puna tuntuu silti kevyeltä huulilla. Se kuluu myös mielestäni nätisti pois, eikä punan leviämisestä pitkin maita ja mantuja ole pelkoa.


Tämän huulipunan myötä olen innostunut antamaan mahdollisuuden "ihan oikeille" huulipunille, eli näille perinteisimmille ja paksummille. Toisin sanottuna Klassisille siis. Pitää ilmeisesti käydä katsomassa Zuiin normihuulipuninen sävyvalikoimaa. Sheer Stickeissä ainakin on todella herkullisia värejä. Muistan, kun olin valitsemassa Daisya, oli vaihtoehtoina pari muutakin oikein hyvää ehdokasta. 

Voikohan huulipunia olla liikaa?


*lähde Zuiin kotisivuilta

tiistai 8. joulukuuta 2015

Mun lempiyrttiteet just nyt

Kirjoittanut Mulan.

Syksyn flunssa on koko ajan väijynyt minua takavasemmalla ja lopulta se iski kunnolla perjantaina. Poden yhä päänsärkyä ja huonovointisuutta ja mielialakin on hieman laskenut, kun keho on kehnona. Kuitenkin flunssassa on se hyvä puoli, että saa loistavan tekosyyn kitata entistä enemmän yrttiteetä!



Tänä syksynä olen eniten kuluttanut YogiTean Sweet Chaita. Ihanan voimakkaat, mutta myös makeat mausteet hemmottelevat makuhermojani ja lämmittävät niin kehoa että mieltä. Suosittelen suurella sydämmellä mausteisesta teestä tykkääville!






Yksi suurimmista lemppareistani YogiTeassa minulla on ollut ehdottomasti lakritsi. Kuulin kuitenkin, että Pukkalle oli tullut kolmen lakritsin(!) teetä ja kun Yogi-laku loppui, aloin metsästää Pukan lakritsiuutuutta. Metsästää todellakin, sillä sitä ei löytynyt harmikseni isommista ruokakaupoista, eikä edes Punnitse & Säästästä, missä on hyvin kattava luomuteevalikoima! Hakaniemen Ruohonjuuresta tuote oli loppunut, kun kävin siellä. Vasta Kampin Ruohis saattoi meidät yhteen, mutta se oli vaivan arvoista. Maku on sitä, mitä lupaa: lakritsainen no way. Tämä on rakkautta, jota varmaan pihtailen kaapissani, kun en raaski käyttää kuin vain "erityistilanteissa". :D Se on niin hyvää, etenkin kun lilluttelen teepussia kupissa hyvän tovin. <3


Ginger Lemon on mahti kaveri flunssan kourissa. Sekaan vielä luomuhunajaa, niin johan helpottaa. Ainakin siis henkisesti, jos ei muuten. Kylmän talven juoma muutenkin noin ylipäänsä, jos tujummista mausteista tykkää. Inkiväärin ja sitruunan lisäksi teessä on mustapippuria. Ah, röörit auki.



Monet kauneusbloggaajat ovat esitelleet blogeissaan upeita kosmetiikkajoulukalentereitaan. Minulla sen sijaan on Sonnentorin Teejoulukalenteri! :D Jokaiselle päivälle on eri makuinen tee. ^^  Harmi, ettei pakkaus ole kalenterimuodossa, mutta idea on silti kiva. Tai ainakin parempi kuin ei mitään. Olen tosin tuosta kalenterista jo jäljessä. :'D Teet maistuvat ihan hyville, mutta Yogin mausteisuuteen tottuneella nuo tuntuvat vähän pliisuilta. Hyvää perusteetä, joissa on paljon yrttejä, muttei niissä ole sitä samanlaista potkua, mihin olen makuhermoni totuttanut. Tosin luukku kuuden tee tuo ihanasti mieleen glögin. <3 En ole siis täysin "luovuttanut" tämän kohdalla. ;) Onneksi kuitenkin minulla on ohessa Yogin Joulukokoelma, joka sisältää 12 eri teelaatua kahden teepussin verran. ^^


"Luukku" 6.



Jakaako kukaan muu yrttiteerakkautta? Minä ainakin menen keittämään teetä. :P

maanantai 7. joulukuuta 2015

Mustan perjantain ostot

Kirjoittanut Mulan.

En perusta amerikkalaisilta kaikkien tapojen kopiointia, etenkään, jos ne eivät meidän kulttuuriin luontevasti istu. Siitä huolimatta käytin hyödyksi Hyvinvoinnin Tavaratalon Black Friday-tarjoukset marraskuun lopussa. Tilasin vähän jopa joululahjoja, mutta niitä en tässä näytä. Muut tuotteet sen sijaan voivat nähdä jo päivänvalon. :)


Suureksi yllätyksekseni sain hillittyä itseni ostamasta deodoranttia enempää kosmetiikkaa, mikä oli ihme.Vatsan toimintaan liittyvät tuotteet ovatkin tulleet esiin aikaisemmassa postauksessani: Puhdistamon maitohappobakteerit ja Green Leafin Aloe vera -juoma. Maitohapoissa oli aika hyvä tarjous: normaalista 35 eurosta hinta oli pudonnut 25 euroon. Aloe vera -juoma on myös Ruohonjuuressa tarjouksessa tällä hetkellä 23,95 € (norm. 27,95), mutta itse ostin sen 15 eurolla. :)

Ylläolevan linkin postauksessa kerroinkin, miksi päädyin Puhdistamon maitohappobakteereihin. Tässä puolestaan teksti Ruohonjuuren sivuilta Green Leafin Aloe verasta:

"Tämä vaikutuksiltaan piristävä ja vatsaa vaaliva aloe vera -juoma maistuu hyvältä ja sitä voi nauttia ihan sellaisenaan tai esimerkiksi vesilasilliseen sekoitettuna.

Vaikutuksistaaan kuuluisa Aloe Vera sisältää lukuisia kehon hyvinvoinnille tärkeitä ravinteita ja entsyymejä. Nämä ravintoaineet lisäävät solujen aineenvaihduntaa ja energiatuotantoa ja vaikuttavat siksi kroppaa ja mieltä piristävästi.

Aloe vera on avuksi närästykseen, koska se neutraloi liikahappoisuutta ja auttaa terveen suolistobakteerikannan ylläpidossa. Aloe vera-juomaa vatsaisi siis ostaisi! 

Terveen suolen merkitys ihmisen immuunivasteelle ja vastustuskyvylle on äärimmäisen tärkeä, noin 70 %. Aloe Vera-juoman hyvää tekevät yhdisteet vahvistavat yleisesti vastustuskykyä lisäämällä T-lymfosyyttien ja hyödyllisten luontaisten tappajasolujen määrää kehossa.

Aloe Vera -juoma edistää säännöllisesti nautittuna suolen toimintaa ja kuona-aineiden poistumista kehosta. Se on siis loistava valinta esimerkiksi kehon puhdistus- eli detox-kuurien tueksi. 

Aloe Vera -juoman nauttiminen stimuloi kollageenin ja elastiinin tuotantoa ja hidastaa siksi ihon ennenaikaista vanhenemista. Aloe on siis kauneusjuoma vailla vertaa!"

Suoliston ja ihonhoidossa olen huomannut kärsivällisyyden olevan valttia. Toisin sanoen haluan käyttää samoja tuotteita hyvän aikaa ennen kuin totean ne toimiviksi/toimimattomiksi. Siksi en voinut vastustaa noita tarjouksia, sillä olisin mitä todennäköisemmin ostanut samaiset tuotteet uudestaan joka tapauksessa. ^^'


Laveran Orange Feeling -deodorantti on niin ikään myös mainittu jo aikaisemmin blogin puolella. Tämä vanha lasipakkausversio on ekologisuuden kannalta enemmän mieleeni verrattuna uusiin muoviisiin. Vaikka muovista onkin turvallisempi mukana kuljettaa, en itse ole kyllä koskaan pelännyt lasin rikkoutumista, koska se on kuitenkin melko paksua.

Minulla on itse ollut joskus Laveralta limen tuoksuinen dödö ja olen aikaisemmin imppaillut äidin Orange Feelingiä ja se vaikutti ihanalta tuoksulta. Tästä syystä halusin tilata itselleni oman. Loppuisipa oma ärsyttävän riittoisa Born to Bio vanilja -deodoranttini jo pian! Sen haju on alkanut tulla liian tutuksi, koska en ole mikään varsinainen vanilja-tuoksun fani. En kuitenkaan raaski aloittaa uutta deodoranttia, sillä nykyinen  pysyy hyvänä pakkausmerkinnän mukaan vain puoli vuotta. :/ Alan kaivata jo vaihtelua. Ostinpa siis Laveran appelsiinin jonoon odottamaan vuoroaan. Ainakin voin fiilistellä sitä, että jotain hyvää on tulevaisuudessa, jos uusi deodoranttikokeilu vaniljan jälkeen ei olekaan mieluinen. ;D


Ekologisia pyykinpesu Merenneidon Pesupähkinöitä pääsen kokeilemaan kahdella eurolla!

Jos joku kuulee pesupähkinöistä ihka ensimmäistä kertaa, niin tässä pesupähkinöiden käyttö pähkinän kuoressa (heh heh): Pakkauksen mukana tulee puuvillapussi, johon murskataan 7-10 g (eli 4-8 kuoren puolikasta) pesupähkinöitä ja pussi heitetään pyykin sekaan. Pähkinät ovat tuoksuttomia eikä erillistä pyykinpesu- ja huuhteluainetta tarvita. Alle 60 asteen lämpötiloissa pestyt pähkinät voi käyttää uudestaan kahdesta kolmeen kertaan. Pesupähkinät eivät ole kuitenkaan nimensä mukaisesti pähkinöitä vaan kuivattuja luumarjoja. Ne siis sopivat myös pähkinäallergisille.

Tällä hetkellä meillä on Ecoverin nestemäistä pyykinpesuainetta, mutta on kiva päästä käyttämään näitä. Pakkauskin on pahvia Ecoverin muovisen pullon sijaan, jolloin nämä todennäköisesti olisivat ympäristöystävällisempiä. Toivottavasti tykkään (ja kumppani, valitettavasti senkin sana painaa näissä asioissa ;).


Kävin toissa viikolla Jolien Tähtivierasillassa, jossa puhumassa oli Kaisa Jaakkola. Hänen innoittamana tilasin alesta magnesiumia. Nimenomaan sitraattia, sillä kuulemma se on laadukasta. Tuote on jauhemuodossa (ajattelin sen olevan jotenkin parempi kuin pillerit) ja olen sekoittanut tätä MSM-veteni joukkoon pari kertaa. Jauhe ei maistu miltään, mutta olen näköjään tarkka suutuntumasta, sillä tämän juominen ällötti. Ehkä jotenkin valkoinen vesi näyttää sellaiselta, mitä ei saisi juoda. :D Saattaa siis olla paljonkin mahdollista, että tämä menee kumppanin käyttöön ja etsin itselleni magnesiumini tablettien muodossa. Niiden nieleminen ei ole ongelma, mutta jauhe vaatii totuttelua. Puhdas+:aan päädyin tuotteen laadun ja suomalaisuuden takia. Merkki vaikuttaa hyvältä, olisi kiva kokeilla siltä jotain muita tuotteita tulevaisuudessa.

keskiviikko 2. joulukuuta 2015

Molempi parempi

Kirjoittanut Mulan.

Viime aikoina on tuntunut, etten voi kirjoittaa mitään ihonhoitotuotteista, koska oma iho on ollut niin kenkku. Pitkästä aikaa on tullut sellainen hanskat tiskiin -fiilis ja kasvojen iho on alkanut ottaa ihan kunnolla pannuun. Suurin syy ärsytykseen ja ketutukseen on se, että ihonhoidollisesti olen ollut ihan supertunnollinen. Tuntuu niin turhauttavalta, ettei se auta eikä riitä. Vielä pitäisi tehdä jotkut asiat paremmin tai kokeilla jotain muuta. Mä kun en enää jaksaisi. Ainakaan tällä hetkellä.

Ihon känkkäränkkäily levisi kaulasta leukaan ja suunympärysiholle. Olin jo melko epätoivoinen tästä suunnasta, mutta on mahtavaa, että huomasin KERRANKIN edes jostakin olevan jotain apua.


Nimittäin tästä kaksikosta. Kaulan alueella olevat finnit ovat lähes yhtä riehakkaat kuin ennenkin, mutta näitä kahta käyttäessäni seuraavana päivänä leuan ja suunympäryksen alueella tilanne oli aivan selkeästi rauhoittunut. Ihanaa, edes jokin toimii jollain tavalla.


Argitalin savinaamio minulla on ollut käytössä keväästä/alkukesästä asti. Olen lukenut muista blogeista siitä niin paljon hyvää ja hintakin siinä oli kohdillaan - alta kahdenkympin - joten tällaista tuotetta ihan mieluusti kokeilee. Etenkin, jos tuote ei olisikaan sopinut kasvoille, olisi sen voinut käyttää vartalolle. Tämä kun on tarkoitettu molemmille. Aika kiva.

Tämän vähän huono puoli on se, että naamio on melko tylsä. Tuoksu on hyvin autenttinen, aikalailla sitä savea itseään, sitä ei ole koristeltu millään eteerisillä öljyillä tai vastaavilla. Esimerkiksi May Lindstromin Problem Solver -naamion ohella tämä tuntuu vähän liiankin normikamalta (kallis maku voi olla joskus kohtalokas, huomaan).

Tätä ei sitten ole kiinnostanut käyttää hirveästi uutuuden huuman jälkeen, kun tilalle on tullut jännempiä tuotteita. Tuloksetkaan eivät ole niin silminnähtäviä, että olisin käyttöä sen takia jaksanut jatkaa 250 millin (!) verran.


Madaran Detox -naamio (vasemmalla puolella kuvassa) sen sijaan on ollut mun suosikkeja. Hinta-laatu -suhde on mitä parhain. 60 milliä maksaa noin 25 euroa ja on taattua Madara-laatua. Tykkään siitä, miten naamion tehon tuntee kasvoilla ja tätä en voikaan pitää 10 minuuttia kauemmin, muuten naama punoittaa pari tuntia vielä naamion laitoin jälkeen. Tätä on myös hyvä käyttää yksittäisten finnien päälle kuurina pari kolme päivää putkeen, tosin siinä täytyy olla varovainen, etteivät finnit kuivu liikaa, muuten ne taas tukkeutuvat. Tuoksumaailmasta itse tykkään, mutta ehkä sitä voisi kuvailla klassisesti "luonnonkosmetiikkamaisena". Muta taitaa pääasiassa tuoksua, mutanaamion ollessa kyseessä. Haju ei kuitenkaan ole minusta mitenkään pistävä tai voimakas, mutta herkkänenäisimpien ehkä kannattaa haistella tätä kauppojen testerituubeista ennen ostopäätöstä.

Vasemmalla Argitalin naamio, joka on paksua ja jämäkkää. Oikealla Madaran Detox, joka on hieman juoksevampaa ja ohuempaa (muttei juoksevaa).

Ja mites minä näitä sitten käytän? Itselleni todella epätyypilliseen tapaan yhtä aikaa! Kyllä. Mutta miksi? Argitalin savinaamio on tylsä, mutta todella riittoisa. Sen sijaan Detox on hyvinkin tehokas, mutta jos haluan levittää kasvoilleni paksun kerroksen naamiota (ja minähän haluan), kuluu 60 millinen tuubi liian nopeasti. Silloin edullisesta tuotteesta tulee käytön suhteen tyyris. Ratkaisu: levitän Detoxia vähän ohuemman kerroksen kasvoille ja sivelen päälle paksusti Argitalia. Nyt kelpaa!


Seuraavana päivänä muutama finni oli lannistunut naamion käytön jälkeen. Oi onnea. Mun kaltaiselle kuluttajalle tämä kombo on mahtava ratkaisu. Argitalia raaskii käyttää reilummalla kädellä, mutta nyt Detoxiakin "uskaltaa" käyttää. Tosin, molemmat purkit alkavat olla loppusuoralla (siksi tuubit eivät ole enää niin edustavan näköisiä kuvissa) ja täytyy taas päättää, mitä naamiota sitä kokeilisi seuraavaksi. Pahus. Näitä kahta varmasti ostan uudestaan, mutta en heti. Niin paljon koettavaa, niin paljon nähtävää! Bloggaajan on tehtävä uhrauksia bloginsa puolesta ja silleen.



Muista blogeista opin myös sellaisen vinkin, että kuivattavan savinaamion jälkeen kannattaa laittaa kosteuttava naamio. Siis naamio naamion jälkeen? I know -whaat? Tuollainen idea ei olisi koskaan juolahtanutkaan omaan mieleeni. :D Mutta olen toteuttanut tätä neuvoa useimmiten ja laittanut sitten jonkun naamion perään ja antanut vaikuttaa yön yli. Niiden käytöstä kirjoitan sitten kenties joku toinen kerta. ;)

Edit: Argitali savinaamion hinta

maanantai 30. marraskuuta 2015

Esimakua seuraavan podcastin aiheesta

Kirjoittanut Belle

Blogissa on ollut nyt vähän hiljaisempaa. Sitä luulisi, että kun kirjoittajia on kolme, postauksia ehtisi tulla kolme kertaa enemmän kuin muissa blogeissa. No ei taida mennä ihan niin. Meillä on ollut paljon tekemistä itse kullakin, ja osa teksteistä on jäänyt muuten vain hautumaan. Ja sitten vielä meidän podcast... huoh...

Yritimme Mulanin kanssa tehdä uuden podcast-jakson sunnuntaina. Meni ihan hyvin, mitä nyt taas alettiin jaaritella liikaa, mutta sitten siinä vaiheessa kun olisin alkanut editoimaan äänitiedostoa, huomasin tekniikan pettäneen. Eiiih...

No, yritetään uudestaan, heti kun onnistutaan löytämään yhteistä aikaa. Jaan kuitenkin nyt meidän seuraavan podcast-jaksomme aiheeseen oleellisesti liittyvän videon. Eli tässä Kaisa ja Joni Jaakkolan youtubesta löytyvä webinaari, jossa käsitellään hyvinvointia hormonitoiminnan kautta. Kuuntelin itse tämän keskustelun pari viikkoa sitten, ja vaikka aika paljon oli minulle jo Kaisa Jaakkolan tekstejä lukeneena tuttua, tuli tässäkin pari mielenkiintoista vinkkiä pohdittavaksi.


Video on yli tunnin mittainen, itse kuuntelin sitä viikatessani pyykkiä ja tehdessäni muita tylsähköjä rutiinihommia.

Kaisa Jaakkola on ollut tosiaan minulle tuttu jo pidempään, mutta olen aiemmin lähinnä selaillut hänen kirjojaan ja lukenut blogitekstejä, eli en ole perehtynyt täysin syvällisesti. Nyt kuitenkin tartuin yhteen hänen kirjoistaan ja luin sen läpi. Osa asiasta oli kyllä jo minulle tuttua aiempien selailujen persusteella, ja muista lähteistä, mutta kyllä sieltä löytyi muutamia kohtia, joita sietää miettiä. Ja joskus ei niinkään tarvita uutta tietoa vaan vaikka vain uutta näkökulmaa oivalluksen syntymiseen.

Podcastissa tulemme sitten kertomaan, mitkä ovat näitä keskeisimpiä uusia oivalluksiamme tällä hetkellä. Ja ehkä isoimpia asioita, joita korjata, ja joihin itse keskittyä.

sunnuntai 29. marraskuuta 2015

Ihana messuyllätys

Kirjoittanut Mulan.

Löysin muutaman viikon takaisilta I love me -messuilta vahingossa jotain, mitä olin jo halunnut. Kuitenkaan messuille mennessä en osannut/muistannut etsiä tätä kaipaamaani tuotetta ja kun menin  Kosmetologi -osastolle etsien muita pisteitä eksyin tämän merkin myyntipaikalle. Mikä onni!

Ja tuotehan oli Bellapierre!


Kirjoitinkin tästä kesäheilastani aikaisemmin ja jäin miettimään, miten saisin hankittua tämän jostakin helposti -ilman postikuluja. Ja siellähän tuo kompakti meikkipuuteri minua odotti. Vieläpä messutarjoushinnalla. <3


Pakkaus oli ehtinyt muuttua viime kerrasta, mutta tavara oli samaa tuttua.


Muistan kesällä, kun laitoin aikaisemmin omistamaani BP:tä ja siskoni kysyi, onko toi sävy minulle vähän liian tumma.  Sävy oli Ivory, toiseksi vaalein puuterin sävy. Nyt kun käytin viimeiset rippeet kyseisestä puuterista, oli äiti paikalla ja kysyin häneltä, oliko puuteri liian tumma minulle. Vastaus oli: vähän, muttei mitenkään häiritsevän. Minusta Ivory sopi aika hyvin kesään, olin varmasti silloin jossakin vaiheessa vähän päivettyneempi.

Nyt kuitenkin ostin Ultran ja jännitin, olisiko sävy liian vaalea hipiälleni. 

Kasvot ilman meikkiä
Bellapierre Compact Mineral Foundation sävy Ultra

Mielestäni sävy vastaa hyvin talvitarpeitani. Peittokykyäkin löytyy ja punoisuus tasoittuu aika kivasti. Meikin levitykseen käytin kabuksia ja finnien päälle levitin vielä lisäkerroksen peiteainesiveltimellä. Paketin mukana tulee vippa, mutta sillä ei saa kovin hyvää jälkeä ja puuteria menee sillä enemmän hukkaan. En suosittele sen käyttöä ensisijaisena levitysvälineenä.


Vasemmalla puolella Bellapierre ja oikealla meikitön puoli kasvoista. Minusta sävy on todella lähellä oman ihoni väriä. Parempi valinta, etenkin näin talvella, kuin Ivory.

Ah, nyt on taas kätevä meikkipohja, jonka voi ottaa mukaan matkalle tai tehdä pikaisesti meikin aamun kiireessä. Bella, welcome back. <3

torstai 19. marraskuuta 2015

Suolistolle kavereita

Kirjoittanut Mulan.

Viime kuussa kosmetologikäyntini ei ollut kovin mukava. Hoito siis oli yhtä hyvä kuin aina ennenkin, mutta ihon kunto oli huono (alhaalla kuva, älä katso, jos finnit ällöttää). Olin pitkästä aikaa taas epätoivoinen ihoni kanssa. Olin jo kirjoittaa aiheesta postauksen, mutta se sitten jäi. Ehkä jotenkin se tuntui liian vaikealta sillä hetkellä.

Kosmetologini epäili, että pahat tulehdukseni johtuvat todennäköisesti suolisto-ongelmista. Siinähän pääsi melkein itku. Tieto itsessään ei ole mitään uutta auringon alla (mitä, aknella ja ruokavaliolla on yhteys??), mutta parit syömiskokeiluni ovat olleet täysin hedelmättömiä ja ajatus kokeilla jotain, mitä on jo kokeillut, tuntui turhalta.

Kun olen nyt asiaa enemmän päässäni pyöritellyt, tuntuisi järkevämmiltä hakea apua ravintovalmentajalta. Vielä en ole saanut mitään tosin aikaiseksi. Ajattelin ehkä pyytää neuvontaa joululahjaksi (se meinaan maksaa). Tavallaan se tuntuu hyvältä idealta ja tavallaan pahalta. Riippuu niin paljon siitä, millaista neuvontaa saan. Jos ravintovalmentaja/ravitsemusterapeutti on hirveän ehdoton mm. gluteenin suhteen voi elämästä tulla taas vaikeaa. Ihan kuin ruoka ei muutenkin olisi jo minulle ongelma.

No, joka tapauksessa. Kävin kosmetologin käynnin jälkeen heti kaupoilla ja ostin ensihätään apua massulle.


Bioteekin Probiootit on mulle ennustaan jo tuttuja. Olen syönyt niitä silloin tällöin. Nyt markkinoille oli tullut uudempi versio, jossa noita maitohappobakteerikavereita on enemmän kuin siinä normaalissa. Molkosan taas kuulemma myyjän mukaan luo maitohappobakteereille hyvää "perustaa" vatsassa, jossa niiden on helpompi päästä vaikuttamaan. Aika hyvänkuuloinen kaksikko siis. Molkosankin on tuotteena vanha tuttu, mutta Fruit -maku ei ole aikaisemmin päässyt kokeiluun.


Vihreä tee ei tähän suoliston apuohjelmaani varsinaisesti kuulunut, mutta ostin sen samalla reissulla ja se pääsi silloin kuvaan. ;D Aloe Vera -juomaa sen sijaan litkin nyt päivittäin. Tuotetta tarvitsee käyttää noin 1-3 rkl vuorokaudessa. Yhdelle ihmiselle tämä on tosi riittoisaa, jolloin tuotteen normaalihinta, joka oli lähempänä kolmeakymppiä, ei niin paljon haittaa. Tämä oli sopivasti tarjouksessa, joten mun mukaan se lähti parillakympillä. Täysin uusi, mutta ihan miellyttävä tuttavuus. Vihreää teetä ostin sen muiden terveysvaikutusten takia (ja koska tykkään teestä, of course), jos jotakuta sattuu kiinnostamaan. :)

Ostin nämä yllämainitut tuotteet siksi, koska tiesin, etten voi muuttaa ruokavaliotani "täydelliseksi" (mitä ihmettä se ikinä sitten tarkoittaakaan) yhdessä hetkessä. Joten päätin ostaa jotain, joka tekisi vatsani ja suolistoni elämästä edes vähän helpompaa. Kuitenkin muistutus maankamaralle tulee aina vastaan:


"Ravintolisä ei korvaa monipuolista, tasapainoista ruokavaliota eikä terveellisiä elämäntapoja". 

Voi kökkö.

Nyt joku kertokaa minulle, mitä se monipuolinen ja tasapainoinen ruokavalio oikein on. Olen ostanut kaupasta hapankaalia (sekin on tuttu juttu, kyllä tähän suolistoon on ennenkin kiinnitetty huomiota...) ja ituja. Muuten en ole jaksanut erityisemmin natseilla syömisestäni. Tietty jaksamisen mukaan olen koettanut tehdä terveellisiä valintoja esim. kasvisten lisäämisellä. Mutta ei se helppoa ole.

Iho viime kuussa kosmetologikäynnin jälkeen.

Nyt probiootit ja Molkosan ovat loppu. Fruit ei makuna iskenyt muhun ei yhtään. Ostin sitä siksi, että ajattelin sen olevan paremman makuista kuin normaali Molkosan, joka ei myöskään hemmottele makunystyröitäni. Tulin siihen tulokseen, että normi Molkosan on itse asiassa aika jees. :'D Että jotain hyvää ton toisen kokeiluista, täytyy myöntää! Ostin nyt Fuitin loputtua siis sitä peruskamaa. Sitä saa isommassa pullossa, joten sitä ei tarvitsee hetkeen ostaa lisää.

Mutta seuraava maitohappobakteerikokeiluni siirtyi jo toiselle tasolle. Itse voisin jo kutsua näitä aika HC-tason tapauksiksi:


Olen syönyt tämän Tri Ohhiran maitohappobakteereja ainakin pari kertaa, mutta nyt vastaavanlaisia saa koto-Suomesta (toiset tilasin Amerikasta). Puhdistamon kotisivuilla oleva kuvaus näistä Tri Ohhiran OM-X maitohappobakteereista vakuutti minut (olen lisännyt lihavoinnit tekstiin):

"Mitä eroa OM-X:llä on konkreettisesti muihin maitohappobakteerivalmisteisiin?

1. 12 tarkoin valittua kantaa ja vähintään kolmen vuoden fermentoituminen. Useimmat muut maitohappobakteerit fermentoituvat ainoastaan viikkoja. Jotkut kuukausia ja hyvin harva edes vuotta. Tästä voi jo päätellä, että kolmessa vuodessa ainoastaan vahvimmat bakteerit ovat jäljellä, kyse on varsinaisista hyvien bakteerien eliittijoukoista.

2. Fermentoitumisen sivutuotteena syntyvät prebioottiset yhdisteet, jotka toimivat luonnostaan maitohappobakteerien ravintona. Kapseli on siis täysin lisä- ja täyteaineeton. Useimpiin maitohappobakteerivalmisteisiin lisätään jotain prebioottia, usein eristettyä inuliinia ravinteeksi hyville bakteereille.

3. Äärimmäisen vahvat ja tarkoin valikoidut kannat. Sisältää muunmuassa TH10:n, joka on yli kuusi kertaa vahvempi kuin mikään muu tunnettu luonnossa esiintyvä maitohappobakteeri. Sen on todettu kykenevän tuhoamaan jopa MRSA:na tunnetut sairaalabakteerit.

4. Nämä hyvät bakteerit ovat oikesti elossa kapselin sisällä! Lähes kaikki muut samaan kategoriaan kuuluvat tuotteet on ovat pakastekuivattu, OM-X:ää ei koskaan.

5. Turvallinen ja taatusti toimiva - yli 25 vuoden tutkimustyö ja uniikki täysin luontainen koostumus luovat täydellisen ympäristön hyvien bakteerien suojaksi kapselissa. Ne eivät pelkästään elä siellä, vaan suorastaan kukoistavat.

6. Patentoitu kapselointimenetelmä takaa säilyvyyden ja kestää vatsahapot - maitohappobakteerit pääsevät siis perille ja vapautuvat juuri oikeaan aikaan kapselista.

7. Täysin luonnollinen ja allergiaystävällinen. Gluteeniton ja laktoositon. GMO-vapaa.

8. Ei tarvetta kylmäsäilytykselle. Pitkään kestäneen fermentoinnin ansiosta tuote säilöö itse itsensä."


Olen juuri aloittanut noiden käyttämisen. Jännää. Toivottavasti saan rahoilleni vastinetta.

Mikä saa sinun vatsasi voimaan hyvin? Vinkkejä otetaan vastaan!

perjantai 13. marraskuuta 2015

Toimiva duo

Kirjoittanut Mulan.

Ihoni otti reilu kuukausi sitten kunnolla takapakkia. Tilanne ei edelleenkään ole varsinaisesti hallussa, mutta silti jo kauniimpaa katsottavaa kuin vaikka pari kolme viikkoa sitten. En juuri perusta vahvasta pakkelista, mutta suuri finnirintamani ajoi minut turvautumaan paksumpaan meikkipohjaan. Ei siksi, että varsinaisesti häpeäisin kasvojeni kuntoa, olen ollut pitkiä aikakausia meikkaamattakin, mutta ehkä se oli yksi tapa saada ne "poissa silmistä, poissa mielestä". Ja tietty meikki samalla suojaa ihoa. Ja nuo kyseiset tulehtuneet tuttavuudet suojaa vasta tarvitsivatkin.

En olisi ennen uskaltanut meikkiä jo valmiiksi tukkeutuneelle iholleni käyttää, mutta luotan (useiden) luonnonkosmetiikan meikkeihin. Kun luen vaikka Zuiin meikkivoiteesta, sen ainesosat kuulostavat sellaisilta, joita juuri kannattaa laittaa oireilevalle iholle. Näin lukee lukee Zuiin kotisivuilla: "Kehäkukka ehkäisee tulehduksia, Aloe Vera parantaa ja rauhoittaa, E-vitamiini kosteuttaa ja antioksidanttinen C-vitamiini silottaa ihon hienoja juonteita."



Mutta siihen peittävyyteen. Pahimman kauden ollessa päällä, tulin havainneeksi yhden melko toimivan kombon: Iroisien BB-voiteen ja Laveran 2-In-1 Compact Foundationin. Iroisien BB on jo BB-voiteeksi hyvinkin peittävä - peittävin tähän mennessä kokeilemistani BB-voiteista itse asiassa. Sen keltaiseen taittava väri on mun punoittavalle naamalle ja etenkin punoittaville finneille omiaan! Rasvoittuvalle iholle se ei kuitenkaan ole ihanteellisin, sillä se jättää iholle kauniin hehkun, mikä taas näkyy meikäläisellä naaman kiiltelemisenä. Välillä oikeastaan tykkäänkin sen tuomasta kuullosta, mutta en silloin, kun iho on pahimmillaan. BB-voide ei myöskään selviä päivästä läpi yksin kunnialla, yleensä finnit alkavat paistaa loppupäivästä jo jonkin verran läpi.

Meikkipuuteri on kiinnitetty Laveran kivipuuterilla ja sitä on myös kolmannessa kuvassa.


Tänään tulin pursuttaneeksi tuubista BB:tä aika tuhdisti ja se itsessään peitti finnit erittäin hyvin. Yritän edelleen selvitä yli siitä järkytyksestä, että Iroisien tuubi on vain 15 millinen, vaikka tiedän sen  - huhujen ja oman kokemukseni mukaan - olevan hyvin riittoisaa, mutta SILTI aina hämmästyn, miten vähällä sillä voikaan selvitä. Viimeistään siinä vaiheessa, kun sitä lipsahtaa vähän reilummin kämmennelle. :D Poikkeuksellisesti levitin voiteen sormin, siinäkin varmaan yksi syy riittoisuuteen: sivellin ei ollut imemässä meikkivoidetta yhtään itseensä.

Taputtelin siis BB:tä sormin ongelmakohtiin ja levitin loput voiteesta ohuelti koko kasvoille. Vähempi olisi riittänyt kuin tuossa keskimmäisessä kuvassa.

Sama juttu toisella puolella. Ensin meikitön, sitten BB ja lopuksi päällä Laveran meikkipuuteri ja kiinnitys Laveran kivipuuterilla.
Meikkipuuterin -joka muuten ei todellakaan ole puuteri, vaan kiinteä meikkivoide - kanssa saa olla varovainen, ettei lopputuloksesta tule liian meikattua. Siveltimellä laitan sitä armotta aivan liikaa, ja olen nyt käytössä todennut siinä mukana tulleen meikkisienen parhaaksi välineeksi, (en ole tosin kokeillut sormin, mutta sormilla meikkaaminen ei oo mun juttu, BB oli eri asia, kun sen päälle vielä lisättiin meikkiä). Yritin siis töpötellä sienellä mahdollisimman hentoa jälkeä ja kävin sillä koko kasvot läpi. Lopuksi kiinnitin meikin Laveran kivipuuterilla.

Näyttää ihan hyvältä, eikö? Mutta miten päivän päätteeksi, useamman tunnin käytön jälkeen ilman mitään korjailuja?



En tiedä teistä, mutta mulla ei ole valittamista. Monen muun meikin kanssa ovat nuo itsepäiset näpyt tulleet paaaljon selkeämmin esille. Iltapäivästä meikki alkoi kiiltämään, kun kävin kirppiksellä. Luulen, että se johtui a) sisätilan korkeasta lämpötilasta ihmispaljoudesta johtuen b) turhan paksusta kerroksesta BB-voidetta. Ihanteellisin meikki minusta tulee, kun laitan BB:tä vähän näpyille ja ihan ohuelti kautaaltaan kasvoille ja teen "päätyön" Laveran meikkipuuterilla. BB on vain alustaa hyvää meikkipohjaa.

Miksen sitten käyttänyt pelkästään meikkipuuteria? Koska Iroisien BB-voide tekee, sitä, mitä BB-voiteiden kuuluu (nykyään monet sävyttävät päivävoiteet markkinoidaan BB -nimikkeellä): hoitaa ihoa. Näin lukee Jolien sivuilla tästä voiteesta: "Ainutlaatuinen yhdistelmä luonnon omia ihmeaineita; rantajuurikas tasoittaa ihon sävyä ja ehkäisee näppyjä, karpaloöljy sisältää runsaasti hoitavia Omega 3- ja 6 rasvahappoja sekä ehkäisee tulehduksia." Ehkäisee näppyjä ja tulehduksia. Aivan. Jolie vertaili heidän neljä suosituinta meikkipohjaa ja kertoi postauksessaan Iroisien BB:n olevan selkeästi hoitavin meikkipohja noista neljästä. Mulle sitä siis, kiitos.


Muitakin komboja testataan paraikaa, mutta tämän huomasin heti toimivaksi ja halusin jakaa teillekin. Toivottavasti joku hyötyy tästä vinkistä. :)